Top Social

Uusia tuulia

27.9.2020

Tee omaa juttua ja koita olla ajattelematta mitä muut ajattelevat. Ei elämää voi tuhlata siihen, ettei uskalla tehdä asioita omannäköisesti. Hae rohkeasti töitä, jotka oikeasti kiinnostaa. 


Näin lukee vuoden alussa kirjoittamissani muistiinpanoissa, jotka käsittelevät 2020 vuoden toiveita ja tavoitteita. Itseasiassa huomasin kyseisen kohdan taas vasta pari viikkoa sitten, kun selailin kyseisiä merkintöjä. (Hyvä muistutus siitä, miten ne ajatukset ja muistettavat asiat pyyhkiytyvät pääkopasta ellei mitään kirjoita ylös.) Ura ja työasiat ovat pohdituttaneet viimeisen vuoden aikana erityisen paljon. Tai ehkä pikemminkin jo viimeiset kolme vuotta, aina siitä lähtien kun uskalsin myöntää itselleni, ettei omalta alalta ehkä löydykään niin sopivaa työtä itselle. 


Tuo muistikirjan merkintä on kuitenkin muhinut päässä ilmeisen tehokkaasti, sillä viime viikonloppuna aloitin vajaan vuoden tauon jälkeen opiskelut! Enkä usko, että voisin olla enempää innoissani!


Luova ja visuaalinen tekeminen on kiinnostanut jo pitkään, vaikka lukion jälkeen seuraavaa opiskelupaikkaa miettiessä, ei käynyt mielessäkään, että sellaista voisi opiskella tai (varsinkaan) tehdä työksi. Muistan puhuneeni ystävälleni ennen ruotsin luennon alkamista jo noin kolme vuotta sitten miten haluaisin joskus käydä jonkin tutkinnon Helsinki Design Schoolissa. Ja näin 2020 syksyllä tuli sen aika Visualistin tutkinnon parissa. Musta tulee siis Visualisti noin 10 kuukauden päästä!


Tulen viettämään seuraavana yhdeksänä kuukautena aina yhden lähiopetus viikonlopun Helsingissä. Katsotaan mitä opiskelut tuovat tullessaan. Nyt fiilis on ainakin innostunut ja luottavainen! 


Tulen varmasti kirjoittamaan aiheesta ja omista opiskelukokemuksista lisää tänne blogin puolelle, kunhan pääsen kunnolla vauhtiin tutkinnon kanssa. 

Luovuudesta

27.8.2020


Olen leijaillut viime viikot ihmeellisessä luovuuden ja inspiraation maailmassa. 


Vaihdoimme olohuoneen järjestystä ja en tiedä menikö feng shuit kohdilleen vai mikä kun tuntui, että heti vallitsi luovempi ilmapiiri.  Järjestyksen vaihdon yhteydessä minä ja maalaustarvikkeeni saimme tilaa leittäytyä seinän viereen lattialle niin, että pystyin jättämään tarvikkeet paikoilleen lopetettuani maalaamisen. Ja koska maalaamisen pariin oli helpompi palata, kun maalit ja (likaiset) pensselit olivat valmiina odottamassa, huomasin maalaavani paljon enemmän ja useammin. Ja kuten sanotaan luovuus ruokkii luovuutta


Hiljattain lukemani kirjat ovat kertoneet luovuudesta ja taiteesta (Pim! Olet luova ja Luovatauko). Olen löytänyt ihmisiä ja instagram-tilejä, joiden vibat inspiroivat suuresti (instagramissa @reetta_vahanen ja @eevakolu, sekä Eevan blogi Uusi Muusa, jonka tekstejä rakastan). Näiden sisältöjen pohjalta olen innostunut ihan uudella tavalla kirjoittamisesta ja oppinut jollain tavalla tajuamaan millaista sisältöä itse haluan luoda. 

 

Toisaalta ärsytystä on aiheuttanut se, etten ole osannut saman tien toteuttaa näitä ajatuksia. Niitä pään sisällä olevia visioita, jotka ovat pikemminkin tunteita ja fiiliksiä, kuin selkeitä ideoita ja suuntaviivoja. Turhautumista on aiheuttanut se, etten ole osannut purkaa näkemyksiäni esimerkiksi valokuvaamiseen ja Ig-kuviin. Kohtuuttoman kovat vaatimukset itseä kohtaan ja kaikki heti nyt -ajattelu on ollut vahvasti läsnä. 



Olen myös miettinyt miten paljon lapsuus on vaikuttanut omaan luovuuteen, käsillä tekemiseen ja arkiseen visuaalisuuden hyödyntämiseen. Me kasvoimme siskojen kanssa puuverstaan ja kangaspuiden keskellä. Vanhemmat tekivät koko ajan paljon käsillä ja meille oli päivänselvää, että huonekalut, remontit, vaatteet ja kodin tekstiilit voi tehdä itse. Käsillä tekemiseen on kannustettu ja siihen on tarjottu tarvittavat välineet, ja olen siitä todella kiitollinen. Toivottavasti pääsen joskus itsekin tarjoamaan lapsilleni mahdollisuuden toteuttaa itseään.


Jos jotain olen huomannut niin sen, että omien juttujen tekeminen, oli se sitten maalaaminen, seinäkiipeily tai runojen kirjoittaminen, antaa elämään hurjasti iloa ja merkityksellisyyttä. Joten niille kannattaa etsiä aikaa. 




Voisin leijailla täällä luovuuden maailmassa ikuisesti, niin onnelliseksi se tekee. 

7 vinkkiä kirpputorille

13.8.2020
Aloin käymään kirpputoreilla aktiivisesti yläasteiässä. Vuosien ja vuosien kiertely, muutamat hutiostokset ja mahtavat löydöt ovat kehittäneet silmää kirppistelyyn. Nykyään varmaan yli puolet vaatteistani on erilaisilta kirpputoreilta ja second hand- myymälöistä ja löytöjä on kertynyt myös astiakaappiin ja kenkähyllyyn. Ajattelinkin laittaa jakoon parhaimmat vinkkini kirpputorien kiertelyyn ja hyvien löytöjen bongaamiseen. Kuvituksena pieni, siis hyvin pieni, osa omista kirpputorilöydöistä. 



7 vinkkiä kirpputorille


1. Käy usein.


Tämä on hyvien löytöjen ja "kirpputorisilmän" kehittymisen perusedellytys, lähtökohta, sekä alku ja juuri. On hyvin todennäköistä, että satunnaiset kirpparikierrokset eivät tarjoa kotiin viemisiksi juuri muuta kuin ajatuksen siitä, ettei kirpputoreilta voi kerta kaikkiaan löytää mitään. Täytyy kuitenkin muistaa, että varsinkin itsepalvelu kirppareilla, tavara vaihtuu noin viikon sykleissä, joten mitä useammin käyt, sitä enemmän näet tarjontaa.


2. Käy rauhassa ja ajan kanssa. 


Tarjonnan koluaminen vie aikaa, joten kun menet, mene rauhassa. Useimmiten kirpputorien tarjonta ei ole lajiteltua ja vaikka olisikin, kokolappujen ja tavaran kunnon tarkistaminen vie aikaa. Tavaran määrä voi myös alkuun tuntua ylivoimaiselta, mutta ajan kanssa kiertäminen auttaa taltutttamaan tämänkin mörön. 

3. Kierrä tilat järjestelmällisesti. 


En tiedä johtuuko tämä neuvo pelkästään omasta järjestelmällisyydestä, mutta itse haluan kiertää kirpputorien tilat järjestelmällisesti läpi. Tämä auttaa selviytymään tavaran paljoudesta ja käymään kaikki paikat kunnolla läpi.


4. Ole ennakkoluuloton. 


Ole ennakkoluuloton niin paikkojen kuin tyylienkin suhteen. Melko nopeasti opit tunnistamaan nopeallakin vilkaisulla missä myydään minkäkin laista tavaraa, toisella pöydällä ylihinnoiteltuja trendivaatteita ja toisella kulahtaneita rintaliivejä akvarellitaulujen kera. Ei kuitenkaan kannata antaa tällaisten kategorisointien ja mielikuvien estää, vaan käydä pääsääntöisesti kaikki hyllyt ja pöydät läpi.

Myös tyylin suhteen löytyy kirpputoreilta hurjasti diversiteettiä. Itse tykkään kokeilla ennakkoluulottomasti erilaisia vaatteita ja tyylejä, sillä kun ei anna oman tyylin liikaa rajoittaa mahdollisuuksia, voi löytää vaikka minkälaisia löytöjä. Monesti olen myös huomannut, että henkarissa ei niin kauniilta näyttävä vaate, on ollut päällä ihana!




5. Hypistele!


Tämä ohje ei ehkä kuulosta kovin hyvältä näin korona aikana, mutta suosittelen sitä silti. Löydöt hukkuvat helposti tavaran paljouden alle, ellei hyllyjä ja paikkoja käy kunnolla läpi. Siirtele henkareita, tutki pöytiä ja nostele tavaroita. Henkaripaikat ovat usein niin täyteen tungettuja, että ne on pakko käydä siirrellen läpi juuri sen nappi löydön löytämiseksi.


6. Älä tuijota liikaa kokolappuja.


Useat kirpputorilöytöni ovat olleet kooltaan ihan muuta kuin mitä oma vaatekokoni on muuten. Kolme kokoa isompi villapaita voi olla päällä juuri halutunlainen ja kokoa pienempi vintagehame onkin juuri oikean kokoinen, joten ole ennakkoluuloton myös kokojen suhteen.


7. Testaa ja kokeile. 


Kokeile rohkeasti erilaisia malleja, väräjä ja leikkauksia. Hulluttele ja testaa. Huonolta tuntuvat vaatteet voi aina palauttaa paikalleen, mutta joukosta voi löytyä myös helmiä omaan vaatekaappiin.


Treffipäivä Vallisaaressa

6.8.2020
Viikon mittainen kesäloma tuli vietettyä heinäkuun puolessa välin Etelä-Suomessa poikaystävän vanhemilla ja isosiskon luona. Ehdittiin viettämään poikaystävän kanssa myös perinteeksi muodostunutta Helsingin treffipäivää. Päivän suunnitelmiin kuului retki Vallisaareen sekä uuden pitsapaikan testaaminen. En ollut aikaisemmin käynyt Vallisaaressa ja Suomenlinnan visiitistäkin oli lähemmäs seitsemän vuotta. 

Vallisaari on Helsingin edustalla sijaitseva, hyvin rehävä ja luonnonmukainen saari, joka avattiin yleisölle vasta nelisen vuotta sitten. Saarella on alueita, joilla on rajoitettu liikkumista turvallisuusyistä. 

Lähdettiin aamupäivällä lautalla kohti saarta ja perille päästyä suunnattiin ensimmäisenä korvapuusteille. Vallisaaren ravintolatarjonta ei ole ymmärrettävästi niin kattava kuin Suomenlinnan, mutta kyllä sielläkin nälän ja makeanhimon saa taltutettua. Käveltiin rauhassa ympäriinsä monta tuntia maisemia ja paikkoja tutkien. Historia oli arvatenkin vahvasti läsnä kaikkialla ja oli pysäyttävää miettiä, että saari ja sen rakennelmat ovat olleet joskus hyvin erilaisessa käytössä,  

Vältyttiin mahtavasta kesäsäästä huolimatta väenpaljoudelta, saatiin kävellä suurimmaksi osaksi ihan rauhassa kahdestaan. Koenkin, että Vallisaari on kuin Suomenlinnan rauhallisempi ja luonnonmukaisempi pikkusisko. 
Iltapäivällä lähdettiin takaisin mannerta kohti ja suunnattiin päivälliselle Via Tribanaliin. Meillä on ollut pienenä missiona käydä testaamassa eri pitserioita, parhaimman pitsan löytämiseksi (tämä oli meidän kolmas kesä kun vietettiin Helsingin treffipäivää ja jokaiseen niistä on kuulunut pitsa :D). Via Tribunalia on kehuttu kovasti, mutta pakko sanoa, että kivasta tunnelmasta huolimatta Pizzeria Luca pitää tällä hetkellä kärkisijaa. 

Kaiken kaikkiaan meillä oli ihana päivä! Parasta seuraa, luontoa ja hyvää ruokaa, mitä muuta sitä voisikaan päivältä toivoa. 

Kesäkuun parhaat hetket

30.6.2020

Alkukuusta minulla oli hirveä pelko siitä, että kesä ehtii vierähtää ohi ennen kuin on kerennyt toteuttaa kaikki suunnitelmat ja nauttia täysinrinnoin lämmöstä, spontaaniudesta, piknikeistä ja kesän huolettomuudesta. Mikä siinä onkin, että kesästä pitää tehdä ehdontahdoin suoritus, jotta voi tuntea ottaneensa siitä kaiken irti. Kun tietää valvoneensa auringonlaskuja katsellen, nauttineensa ystävien kanssa terassilla viinilasillisista ja tehneensä suunnittelemattomia kesäreissuja, voi kevyemmin mielin ottaa vastaan lähestyvän syksyn. Mutta eihän se niin mene. Kesä tai sen puoleen elämäkään ei ole suorittamista, vaan hetkessä elämistä varten! Tekemättömyydestä tai netflixmaratoneista ei tarvitse potea huonoa omatuntoa, ei vaikka ulkona olisi miten ihana sää ja juurtuneet ajatusmallit käskisivät lähteä ulos nauttimaan siitä vaikka lepo olisi sillä hetkellä enemmän tarpeen. 

Mitä pidemmälle kesäkuu eteni, sitä vähemmän asiaa enää ajattelin. Suomen kesä tuo väistämättä mukanaan mitä ihanampia hetkiä vaikkei niitä tietoisesti edes tavoittelisi. Päällimmäiseksi jäi mieleen kuun alussa tehty mökkireissu, joka sisälsi saunomisen ja uimisen lisäksi monta jaksoa rahapajaa, vanhempien luona koko perheen voimin vietetty sopivan rauhallinen juhannus ja viime lauantaina tehty pieni retki Joensuun Mertalammelle. 

Muistetaan nauttia kesästä, mutta annetaan aikaa myös laiskottelulle ja omalle jaksamiselle <3 Nyt aioin nauttia sateisen päivän tunnelmasta ja syödä vielä yhden palan tänään leipomaani vadelmapiirakkaa. 


Puhelimen kuvarullan ja näiden kuvien perusteella kesäkuu tuli vietettyä tiukasti ruuan ja veden äärellä :D

Herkullinen banaanijäätelö kaikilla herkuilla

28.6.2020
Viime päivät on saatu nauttia uskomattomista helteistä (puhun nauttimisesta siitäkin huolimatta, että kuumat yöt ja jatkuva hikoileminen on ollut lähempänä tuskaa ja lämmön mukanaan tuomaa uupumusta) ja jäätelöä on tultu syötyä sen mukaisesti. Innostuin alkukesästä kotitekoisista jäätelöistä, varsinkin sellaisista, joihin ei erikseen tarvitse jäätelökonetta. Lähdin liikkeelle helposta banaanijäätelöstä, jonka kanssa tarjoilin ihanaa kinuskia ja tahmeaa taatelimurua, jota kutsun tietenkin nimellä cookie dough, koska kukapa voisi vastustaa keksitaikinaa? Kokonaisuus toimi niin hyvin, että jaan reseptin myös sun testattavaksi!


Banaanijäätelö taatelikinuskilla ja cookie dough -murulla 


Vegaaninen, raaka, gluteeniton
(noin 4 annosta)

Jäätelö:
4 pakastettua banaania

- Surauta jäiset banaanin palat blenderissä silkkiseksi ja ilmavaksi jäätelöksi. Tämä voi kestää blenderistä riippuen hetken, mutta lopputulos palkitsee. 
Huom! Valmista lisukkeet ennen jäätelöä tai jos teet jäätelön ensin, siirrä massa pakasterasiaan ja laita pakkaseen odottamaan.

Cookie dough -taatelimuru:
10 tuoretaatelia
1 dl pekaanipähkinöitä
1 rkl raakakaakaojauhetta
ripaus suolaa

- Poista taateleista siemenet ja blendaa kaikki ainekset sekaisin, kunnes seos on tahmeaa ja murumaista.

Taatelikinuski:
10 taatelia
n. 0,5-1 dl kauramaitoa
ripaus suolaa

- Yhdistä ainekset ja blendaa silkkiseksi kinuskiksi. 

+ tarjoiluun tuoreita marjoja!

Pilko banaanit pakkaseen hyvissä ajoin ennen jäätelöannoksen valmistamista, jotte ne ovat varmasti jäisiä. Valmistin kaikki elementit sauvasekoittimen mukana tulleella blenderillä ja se toimi tässä käyttötarkoituksessa oikein hyvin. Suosittelen valmistamaan taatelimurun ensimmäiseinä ja siirtämään sen toiseen astiaan niin voit jatkaa kinuskin tekoon pesemättä blenderiä välissä, jäätelön tekoon siirtyessä voi menetellä samoin. 

Kun kaikki elementit on kasassa voit koota annokset. Annostele mieluisiin tarjoiluastioihin jäätelöä, tiputtele sekaan kinuskia ja lisää taatelimurua, sekä tuoreita marjoja.

JA NAUTI!

Palapelejä, maalaamista ja metsälenkkejä

28.4.2020
Olen varmaan viimeiset kaksi viikkoa yrittänyt saada itseni kirjoittamaan blogia. Postausideoita ja intoa blogin kehittämiseen olisi vaikka kuinka, mutta ruokapöydän ääressä koneella viestetyn työpäivän jälkeen ei läppärin avaaminen enää illasta houkuttele. Ei vaikka vaihtaisi työskentelypisteen pöydän äärestä sohvalle. Onneksi pienet blogitauot ovat vain pieni murhe ja kirjoittaminenkin alkaa varmasti luonnistua hetken kangertelun jälkeen. 

Muuten mulle kuuluu oikein hyvää! Uusi arki on asettunut omille raiteilleen jo hyvän aikaa sitten ja lähipiirillä on kaikki hyvin. Projektitutkijan työt olen pystynyt siirtämään vaivattomasti kotioloihin ja onnekseni sain työsopimukselle jatkoa koko loppu vuodeksi. Voin kertoa, että sydämmeltä vierähtäneen kiven koko oli luokkaa Ukko-Koli, sillä tässä maailman tilanteessa töiden etsiminen ei olisi ollut mikään helpoin ja vaivattomin asia. Toisin sanoen päivät tulee vietettyä hyvin tiiviisti kotona poikaystävän kanssa. Nauroinkin hänelle pari päivää sitten sitä, etten ole ollut tekemisissä muiden ihmisten kanssa (kaupan kassoja lukuunottamatta) maaliskuun puolivälin jälkeen :D. Meillä on mennyt kuitenkin yllättävän hyvin, vaikka ollaan oltu erossa lähinnä vain ulkotreenien ajat. Mielekäs pieni puuhastelu ja pitkät kävelyt keväisessä säässä ovat auttaneet hurjasti. 

Kotana vietetty ajan paljous on johtanut osaltani uusiin harrastuksiin ja verkkoshoppailun käsistä karkaamiseen. Ensitöikseni ostin olohuoneeseen uuden maton ja tyynynpäälliset, sen jälkeen innostuttiin palapeleistä, ja sitten tajusin myös parvekkeen kaipaavan uutta mattoa. Tilattiin meidän ensimmäinen palapeli, kun koettiin tarvetta päästä pysähtymään jonkin pienen tekemisen äärelle. Enkä voi suositella enempää. Viikonloppu hujahti nopeasti ohi meidän sovitellessa oikeita palasia yhteen ja mikä ihaninta, ruutuaika tipahti melkein nollaan. Tilattiinkin kaksi uutta palapeliä heti ekan valmistuttua. Pienenä haittavaikutuksena voin kertoa, että intensiivisen palojen tuijotelun jälkeen illalla silmät sulkiessa näkee pelkästään pienen pieniä palapelin palasia. Näin myös muun muassa unta, etä wokkasin paloja paistinpannulla :D. Ja koska pääsin vauhtiin tässä palapeliasiassa, mainittakoon vielä, että jos tykkäät hyvin yksityiskohtaisista palapeistä kuten minä, niin ainakin Heye-merkiltä löytyy loistavia vaihtoehtoja!


Toinen asia mistä olen innostunut on maalaaminen! Ihanasta, taiteilevasta ystävästäni inspiroituneena olen halunnut kokeilla akryylimaalaamista jo pitkään ja noin kuukausi sitten päätin marssia ostamaan tarvikkeet. Ensimmäiset työt eivät odotetustikaan olleet mitään kovin esittelykelpoisia tuotoksia, mutta pakko sanoa kehitystä tapahtuneen näinkin lyhyessä ajassa todella paljon. Myös oma tyyli ja kiinnostavimmat tekniikat löytyivät pienen kokeilun ja harjoittelun jälkeen. Varokaa ystävät ja perhe, tiedätte mitä saatte lahjaksi jouluna! Maalaamisesta on tullut palapelien ohella tärkeä osa arkea, sillä ilman tällaista pientä tekemistä eksyn liian helposti selailemaan puhelinta päämäärättömänä eikä se pidemmän päälle tee mielelle kovin hyvää.

Viikot kuluvat ennätysnopeaa vauhtia tasapaksuhkon arjen keskellä, enkä meinaa uskoa vapun ja toukokuun olevan kohta täällä! Loppuviikon suunnitelmiin kuuluu lisää kotona oleskelua, hyvää ruokaa, simaa ja munkkeja. Vapusta tulee varmasti todella kiva, vaikka ei perinteisiin vappukarkeloihin tänä vuonna päästäkkään.

Ihanaa ja rentoa vappua!

Tahmeat maapähkinävoi-suklaa raakaneliöt

24.3.2020
Innostuin viikonloppuna kokeilemaan uutta raakaherkkua kotoa löytyvistä aineksista ja lopputulos oli hurmaavan herkullinen! Poikaystävä nosti nämä ensimmäiselle sijalle valmistamieni raakaherkkujen rankingissä. Nämä raakaneliöt ovat ihanan tahmeita ja suussasulavia, olematta kuitenkaan liian äkkimakeita. Resepti taipuu myös moneksi; pohjan massasta voi pyöritellä vaikka taatelipalloja, täytteen karamellia voi käyttää puuron tai pannukakkujen päällä kastikkeena ja kuorrutuksen reseptillä valmistaa erilaisia raakasuklaakonvehteja. 

Tälläinen reseptitehtailu on mulle suuri intohimo ja olen viime aikoina innostunut myös kuvaamaan reseptejä videomuotoon. Kuvasinkin näiden raakaneliöiden teosta videon IGTV:n puolelle, joten käy halutessasi kurkkaamassa se mun profiilista sarakirsikka



Tahmeat maapähkinävoi-suklaa raakaneliöt


Pohja:
80 g (1 pss) mantelijauhoja
n. 10 tuoretaatelia
1 rkl kookosöljyä (ei tarvitse sulattaa)
ripaus suolaa

Maapähkinävoi-karamellitäyte:
3 kukkurallista rkl maapähkinävoita
1 rkl kookosöljyä (ei tarvitse sulattaa)
3 rkl vaahterasiirappia
3 rkl lucama-jauhetta (ei välttämätön, katso lisäohjeet alta)
ripaus suolaa
1-3 rkl kauramaitoa

Raakasuklaa:
0,5 dl kaakaovoita
2 rkl kookosöljyä
3 rkl vaahterasiirappia
0,5 dl raakakaakaojauhetta
pieni ripaus suolaa

+ pieni ripaus suolaa valmiiden palojen päälle

Aloita blendaamalla kaikki pohjan ainekset yhtenäiseksi massaksi. Levitä leivinpaperista sopiva pala valitsemasi astian pohjalle (itse käytin noin 14x14 cm pakasterasiaa), paperin avulla valmis tuote on helppo nostaa astiasta. Leivinpaperi pysyy astian pohjalla paremmin kun sen ensin rypistää. Painele blendattu massa tasaiseksi astian pohjalle ja siirrä pakastimeen.

Kun pohja on pakastimessa, voit siirtyä täytteen valmistamiseen. Blendaa maapähkinävoi, kookosöljy, vaahterasiirappi, lucama-jauhe ja suola sekaisin. Lisää kauramaitoa kunnes seoksesta tulee notkeaa, mutta kuitenkin paksua. Lusikoi täyte tasaiseksi kerrokseksi pohjan päälle ja siirrä takaisin pakastimeen. Huom 1! Jos maapähkinävoi on alunperin jääkaapin jäljiltä jähmeää, sitä on hyvä hieman lämmittää esim. mikrossa. Huom 2! Jos et halua käyttää lucama-jauhetta, lisää hieman  vaahterasiirapin määrää ja vähennä/jätä pois kauramaito. Anna jähmettyä pakastimessa noin tunti ennen kuin aloitat suklaan teon.

Raakasuklaa kannattaa valmistaa vesihauteessa. Eli lämmitä kattilassa vettä (veden ei tarvitse kiehua) ja lisää kattilan päälle kulho, jossa valmistat suklaan. Sulata kulhossa kaakaovoi, kookosöljy ja vaahterasiirappi. Lisää kulhoon kaakaojauhe ja pienen pieni ripaus suolaa. Suola syventää raakasuklaan makua huimasti! Maistele seoksen makeus ja lisää tarvittaessa vaahterasiirappia. Kaada suklaa jähmettyneen täytteen päälle ja siirrä pakastimeen. Huom 3! Kuorrute onnistuu myös ilman kaakaovoita, mutta lisää tällöin kookosöljyn määrää.

Anna suklaan jähmettyä ainakin tunnin verran ennen paloittelua ja ripottele valmiiden palojen päälle vielä ripaus suolaa. Suosittelen säilyttämään raakaneliöitä pakastimessa, ne ovat valmiita syötäviksi ilman sulattamista. Näin palasia voi nostaa pakksesta tarjolle sitä mukaan kun niitä syö.

Elämän pieniä oppitunteja

11.3.2020
Täytän tänään 25-vuotta. Melko hurjaa, sillä en miellä itseäni näinkään vanhaksi. Joskus nuorempana ajattelin, että tämän ikäisenä hommat on niin sanotusti hanskassa; että tietää mitä haluaa, miten toimia ja miten elää omaa elämää välittämättä liikaa muiden mielipiteistä. Totuus taitaakin olla se, että iästä huolimatta elämä ei ole koskaan täysin hanskassa. Soitan edelleen joka kerta äidille saadakseni apua verokortin tekemiseen, pyydän pikkusiskolta hyväksyntää IG kuvalle, josta olen epävarma ja kuvittelen roskien kävelevän itsestään roskakatokseen.
  
Karttuneet ikävuodet tajuaa parhaiten, kun muistelee omia ajatusmalleja vuosien takaa, kun tajuaa miten paljon on muuttunut ja kypsynyt täysi-ikäisyyden jälkeen. Tuntuu, että tässä iässä (ja varsinkin vähän nuorempana) muuttuu ihmisenä valtavasti koko ajan, oppiessa tuntemaan ja kuuntelemaan itseään paremmin. Paljon olen elämästä oppinut ja paljon tulen varmasti oppimaankin. Varsinkin viimeisen vuoden aikana olen käynyt intensiivistä ajastussotaa itseni kanssa ja oppinut sisäistämään muutaman pienen (kenties melko itsestään selvän), mutta tärkeän opin. 


Ujous ja introverttius eivät ole huonoja ominaisuuksia.

Koin ala- ja yläasteella suurta painetta ujoudestani. Varsinkin koulutilanteissa annettiin hyvin vahvasti ymmärtää, että sosiaalisuus ja äänekkyys peittoaa ujouden 100-0. Eikä 15 vuotta sitten niinkään puhuttu introverttiudesta, saatikka erityisherkkyydestä, oli vain ujoutta. Onneksi viime vuosina on puhuttu paljonkin. Erityisherkkyydestä tuli jossain vaiheessa melkein” muoti-ilmiö” ja introverttiuden hyvistä ominaisuuksista on kirjoitettu vinopino artikkeleja. Nämä määritelmät ja yleinen keskustelu näistä asioista ovat auttaneet minua hyväksymään, että ihmisiä on erilaisia, eikä mikään ihmistyyppi ole toista parempi tai huonompi. 

Kiire tai täysi kalenteri ei ole ihannoitavaa, eivätkä ne tee ihmisestä parempaa.

Hektisen yhteiskuntamme ympäröimänä ihmisiä määritetään tehokkuuden, itsekurin ja kalenterimerkintöjen paljouden perusteella.
Mark Manson kiteyttää ajatuksen hyvin kirjassaan Kaikki menee päin h*elvettiä; ”Tunteisiin vetoavien mielihalujen noudattaminen nähdään moraalisena heikkoutena. Itsehillinnän puute nähdään luonnevikana. Suitsutusta saavat osakseen ne, jotka onnistuvat pieksemään tunteensa maan rakoon. Huokailemme yhdessä ihastuksesta, kun urheilija, yrittäjä tai johtaja toimii armottomasti ja konemaisen tehokkaasti. Ajatellaan vaikka toimitusjohtajaa, joka nukkuu työpöytänsä alla ja ehtii tavata lapsiaan noin kuuden viikoin välein – vittu jee mitä tahdonvoimaa! Siinä sen taas näkee, että kuka vain voi menestyä!”
Yltiöpäistä kiirettä ja suorittamista tärkeämpää on antaa aikaa itselle ja läheisille, tehdä juttuja, joista nauttii ja välillä olla tekemättä yhtään mitään! Onneksi tällainen ajattelutapa alkaa näkyä somessakin koko ajan enemmän. 


Lepoa tai ruokaa ei tarvitse ansaita. 

Miten usein olen saanut itseni kiinni ajattelemasta, että vapaa viikonloppu on ansaitumpi, kun olen ensin ahkeroinut koko viikon, käynyt neljä kertaa salilla ja syönyt terveellisesti. Tai, että nyt kun olen ollut niin ahkera, saan tehdä herkkuruokaa tai tilata pitsaa. Tai koska olen käynyt lenkillä, olen ansainnut viettää illan sohvalla löhöten.  Pöh näille ajatuksille! Viikonloppua, löhöämistä tai hyvää ruokaa ei tarvitse ansaita suorittamalla ensin jotain. Saara kiteytti ajastuksiani hyvin tästä aiheesta: KAKKUPALAA EI TARVITSE ANSAITA, SEN VOI VAIN SYÖDÄ – AJATUKSIA DIETEISTÄ JA HERKUISTA.

Ulkonäköpaineet ja itsensä arvostelu eivät lopu, ellei oma ajatusmalli muutu.

Itsensä arvosteluun juuttuminen on loputon suo. Sitä kuvittelee, että vaatekoon pienempänä tai pyöreämmillä pakaroilla on varmasti onnellisempi kuin nyt. Näin ei kuitenkaan ole, sillä ihminen ei osaa olla tyytyväinen siihen mitä sillä hetkellä on, ellei käy läpi asioita omassa päässään. Armollisuus ja itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on, on ensiarvoisen tärkeää. Itsensä hyväksyminen ei tapahdu dieettien tai itsensä muuttamisen kautta. Olen itse saanut apua näihin asioihin ymmärtämällä, että fyysinen ulkomuotoni on loppujen lopuksi vain pieni osa minua.

Heräsikö sulla ajatuksia näihin asioihin liittyen? 

Täydellinen nachopelti

22.2.2020

Sain toiveen tämän reseptin jakamisesta sen vilahtessa Insta stoorissani, joten täältä pesee! Nachopelti on täydellinen mättöruoka, eikä tämäkään versio ole sieltä terveellisemmästä päästä. Tajuttoman hyvää kylläkin ja sehän se pääasia on! Nachopelti on mielestäni parhaimmillaan kun siinä on paljon täytteitä ja runsaasti erilaisia makuja. Niin, että jokainen suupala on vähän erilainen. Täytteiden määrien kanssa ei siis kannata kitsastella. Tämä on super nopea ja helppo ruoka, eikä tätä voi pilata kuin liian pitkällä paistoajalla. 

Tarvitset:
- nachoja
- salsaa
- Mexico nyhtökauraa (myös muut maut käyvät, mutta ilman mexico-marinadia nyhtökaura voi jäädä kuivaksi)
- kirsikkatomaatteja pieneksi pikottuna 
- tuoretta mangoa tai ananasta pieninä paloina
- kourallinen pilkottuja jalopenoja 
- Koskenlaskija Cheddar juustokastiketta 

- creme fraichea
- korianteria
- limemehua

Levitä haluamasi määrä nachoja pellille leivinpaperin päälle. Lusikoi päälle melko reilusti salsaa (koko purkki). Sekoita nyhtökauran mukana tullut marinadikastike nyhtökauraan omassa rasiassaan ja lisää se sitten nachojen päälle. Lisää myös pieneksi pilkotut kirsikkatomaatit, jalopenot ja mango/ananas. Viimeiseksi lusikoi päälle Cheddar juustokastike (tämä juustokastike on ehdoton! toimii paremmin kuin juustoraaste). Paista 200 asteessa 10-20 minuuttia. Suosittelen ottamaan pellin uunista kun juustokastikkeeseen on ilmestynyt jonkin verran väriä, jotta mehukkuus säilyy. Lisää paistamisen jälkeen koko komeuden päälle creme fraichea ja reilusti korianteria. Ota (isohko) annos lautaselle, pirkottele päälle limemehua ja nauti! 

Kirppislöytöjä ja viikonloppukuulumisia

16.2.2020
Miten onkin taas jo sunnuntai-ilta? Olen vahvasti sitä mieltä, että viikonloppuisin aika menee kaksi kertaa nopeammin kuin arkena. Vai liekkö syynä se, että viikonloppuisin herää jopa neljä tuntia myöhemmin kuin arkipäivinä? Viime aikoina olen muutenkin alkanut ahistelemaan viikonlopun loppumista jo ennen kuin se on ehtinyt edes alkaa :D 

Mutta on sitä jotain ehtinyt tänäkin viikonloppuna tekemään! Ainakin nukkumaan ja syömään, mikä onkin se tärkein juttu. Perjantaina kävin kahden bussin taktiikalla kauempana kaupoilla ostamassa Jyskistä uudet nukkumatyynyt ja säilytyskorin pesekoneen päälle. Kävin samalla rauhassa kiertelemässä kirpputorilla ja Kontissa. Löysin alla näkyvät kaksi paitaa, ja varsinkin tuo valkoinen pitsipaita on niin minun tyylinen. Perjantai-iltana katsottiin Voice of Finlandia (ääniratkaisee jaksot on niin hyviä) ja viimeinen osa Epäuskottavat sarjaa. 

Lauantaina tehtiin pitkästä aikaa pitsaa. Pitsa-hifistelystä on tullut meille poikaystävän kanssa yhteinen harrastus (varmaan ainut ruokalaji, johon hän oma-alotteisesti osallistuu :D). Tavoitteena meillä on hioa täydellisen pitsan resepti! Käytiin myös extreme lenkillä räntämyrskyssä ja katsottiin Bohemian Rhapsody. 

Sunnuntai onkin mennyt lähinnä konejuttujen parissa. Lounaaksi testasin vegaanista Pasta carbonaraa, joka oli super helppoa ja super hyvää. Suosittelen kokeilemaan, ohje löytyy Viimeistä murua myöten -blogista. 
Fun fact: Muttaessamme nykyiseen kämppään, useampaa seinää koristi jokin lainaus- seinätarra. Olohuoneen "Just breathe - you 'll never live this moment again" sai lähteä noin vuoden jälkeen, mutta muut tekstit ovat jääneet. Onhan ne nyt kaikessa korniudessaan kaukana meidän tyylistä ja siksi aika hauskoja :D 
Ajanpuutteen ja synkän kelin takia tälläiset rennot, puhelimen kuvilla varustetut postaukset ovat tuntuneet kaikista vaivattomimmilta toteuttaa. Olen suunnitellut myös muunlaisia kirjoituksia, mutta niihin haluan ottaa kuvat rauhassa ja paremmissa olosuhteissa. Nyt kuitenkin kone kiinni ja iltapuuhiin ennen tämän iltaista Voice of Finlandia. 

Energistä viikonalkua just sulle!

Tammikuun parhaat

6.2.2020

Hetki: Kuukauden mieleenpainuvimman hetken koin Koli Relax spa:n elämyssuihkussa. Käytiin    poikaystävän kanssa eräs lauantai päiväselti Kolin kylpylässä rentoutumassa. Jo ensimmäiset 15 minuuttia kylpylässä olivat koko rahanarvoiset, ja varsinkin elämyssuihkun Cold mist- vaihtoehto oli jotain niin ihanaa ja odottamatonta.


Sarja: A million little things. Tämä sarja on I-H-A-N-A! Niin koskettava, hauska ja lämminhenkinen. Onnittelut, jos sarjan korkkaaminen on vasta edessä päin. Onneksi toinen kausi ilmestyy nyt helmikuussa.


Artisti/biisi: Tammikuun soitetuin artisti oli ehdottomasti Gettomasa ja biiseistä Jeesei. Olen aina tykännyt suomiräpistä, ja Gettomasan biiseistä olen ammentanut hyvää fiilistä arkiaamujen aikaisiin herätyksiin ja treeneihin. 


Ruoka/herkku: Jääkaappi kylmät appelsiinit! Varsinkin jugurtin kanssa. Tai sellaisenaan... tai hedelmäsalaatissa... puuron päällä...baanilettujen ohessa......


Ostos: Aco:n Sunkissed itseruskettava kasvovoide. Nopea ja vaivaton pelastus kalpeille kasvoille. Ei tahraa, ei jätä rajoja ja kuivuu nopeasti. 


Tunne: Inspiraatio! Varsinkin tammikuun alku oli mulle todella inspiroivaa ja energistä aikaa. Olin todella fiiliksissä omista tavoitteista ja tulevaisuudesta muutenkin. Tykkään aina vuoden vaihteessa kirjoittaa ylös omia tavoitteita ja asioita, joille haluan antaa aikaa. Näin koen saavani arkeen selkeitä suuntaviivoja, joiden avulla saavutan tavoitteet ja haluamani muutokset.  


Vaate: Ehdottomasti kuvissa näkyvä teddytakki, jota kävin useamman kerran hypistelemässä Vero modassa ennen kuin viimein nappasin alennusmyynneistä itselleni. 


Hiustenhoitorutiinini ja 3 parasta hiustuotetta

3.2.2020
Mulle on viimeisen puolen vuoden aikana muotoutunut tietynlainen hiustenhoitorutiini ja ihan lempparit hiustenhoitotuotteetkin on löytynyt. Yleensä olen arkena melko laiska laittamaan hiuksia. Menen arkipäivinä usein töihin suoraan kuntosalilta, joten hyvinvoivat, kiiltävät hiukset ja nopeat puolen minuutin kampaukset ovat avainasemassa. Hiukseni ovat luonnostaan todella paksut ja nykyisen leikkauksen ansiosta hiukset näyttävät hyvältä myös ilman ainaista suoristamista. Mitä hiustuotteisiin tulee, uskon vähemmän olevan enemmän. Käytän muutamaa hyvää tuotetta, ja esimerkiksi hiuslakka ja -puuteri kuuluvat lähinnä erikoistapauksiin. Nämä kolme hiustuotetta olen kokenut kuukausien käytön myötä itselle toimiviksi, eikä kyseessä ole siis maksettu mainos. 

Hiustenhoitorutiini: Pesen hiukset 2-3 kertaa viikossa, yleensä iltaisin. Annan hiusten kuivua puolikuiviksi pyyhkeen sisällä, minkä jälkeen levitän hiusöljyn ja harjaan hiukset luonnonharjaksisella (!!!) hiusharjalla. Öljyn ja harjaamisen kombo saa hiukseni luonnollisille kevyille laineille eikä suoristamista tarvita seuraavana aamuna. Annan hiusten kuivua loppuun yön aikana ja harjaan aamulla vielä uudestaan.  

Olen huomannut suuren eron luonnonharjaksisen ja muovisen hiusharjan välillä. Esimerksi Tangle teezer katkoi ja sähköisti hiuksia todella paljon. Perusponnareiden sijaan tykkään käyttää erilaisia donitseja, scrunchieita ja pinnejä. Niiden avulla lookista saa huolitellun pienellä vaivalla. Alla mun kolme super nopeaa arki-hiuslookkia. 

Top 3 hiustuotteet: 

1. Cutrin Bio+ Hydra Balance pesevä hoitoaine:
Tämä tuote tekee hiuksista todella pehmeät ja kosteutetut. Pesen hiukset tällä joka toinen tai kolmas kerta. Ihana tuoksu!

2. The Body shop Ginger Anti-Dandruff shampoo: 
Tämä Bodyshopin inkiväärishampoo on ehdoton, jos kärsii hilseilevästä, kuivasta ja kutiavasta päänahasta. Pesevyyden ansiosta hyvä vastapaino yllä olevalle hoitavalle tuotteelle. Ei kuitenkaan jätä hiuksia kuiviksi tai takkuisiksi niin kuin jotkut syväpuhdistavat shampoot.

3. Wella SP Luxe oil:
Jos kaipaat hiuksiisi kiiltoa, tämä on oikeat tuote siihen. Auttaa myös selvittämään takkuiset hiukset. Super riittoisaa ja hyväntuoksuista.

Mikä on sun ehdoton lemppari hiustuote?

Rapea kaakaogranola

12.1.2020
Selasin viime viikonloppuna reseptikirjoja aamupala inspiraatiota etsien. Läysin alkuperäisen reseptin tähän kaakaogranolaan Niomi Smartin eat smart -kirjasta. Ohje lähti testiin omin muokkauksin vielä samana päivänä ja sen jälkeen granolaa onkin tullut syötyä melkein joka päivä. Loistava lisä smoothien päälle tai jugurtin ja marjojen kera! Tämä kaakaogranola on terveellinen vaihtoehto aamu-ja iltapalaksi, ihanan rapea ja helposti muokattavissa gluteenittomaksi.

Rapea kaakaogranola

4 rkl kookosöljyä
4 rkl vaahterasiirappia
4 rkl mantelimaitoa
30 g (noin 0,6 dl) raakakaakaojauhetta

300 g (noin 7,5 dl) kaurahiutaleita (tarvittessa gluteenittomia)
100 g (1,25 dl) huuhdeltua kvinoaa
30 g (noin 0,6 dl) raakakaakaonibsejä

Sulata kookosöljy pienessä kattilassa matalalla lämmöllä, sekoita joukkoon vaahterasiirappi, mantelimaito ja raakakaakaojauhe, siirrä syrjään levyltä.
Yhdistä kulhossa kaurahiutaleet, huolella huuhdeltu kvinoa ja nibsit. Lisää nestemäinen kaakaoseos ja sekoita huolella.
Kaada seos leivinpaperilla päällystetylle pellille ja painele hellästi.
Paista granolaa 175 asteessa noin 30 minuuttia ilman kääntelyä tai hämmentelyä, jotta granolaan muodostuu isoja yhteneväisiä paakkuja.
Anna jäähtyä.

Uusivuosi Mathildedalissa

3.1.2020
Hei vuosi 2020!

Otettiin uusi vuosi vastaan rauhallisissa merkeissä Salon Mathildedalissa mökkeilemällä. Kävin tässä sympaattisessa noin 100 asukkaan kylässä ensimmäisen kerran viime pääsiäisenä ja oli niin kiva päästä taas tutustumaan paikkaan lisää. Otettiin aikaisin maanantaina suunta kohti Vantaata, mistä jatkettiin matkaa poikaystävän vanhempien kanssa autokyydillä körötellen. Mathildedalissa meitä odotti hyvin syksyinen keli, mikä oli melkoinen shokki talvisen Joensuun jälkeen. Maanantai ilta kului tortilloja syöden, saunoen ja aivan upeaa tähtitaivasta tuijotellen. En ole nähnyt vuosiin yhtä kaunista ja kirkasta tähtiloistoa! 

Tiistaina syötiin rauhassa aamupalat, minkä jäälkeen lähdettiin ulkoilemaan ja moikkaamaan alpakoita. Illalla syötiin hyvin uudenvuoden illallisen merkeissä ja kippisteltiin myös mun valmistumiselle. Syömisen jälkeen suunnattiin katsomaan jääkiekkoa ja raketteja katseltiin mökin terassilta. Eli mun makuun juuri sopivan leppoisa tapa toivottaa uusi vuosi tervetulleeksi.

Suosittelen ehdottomasti vierailemaan tässä pienessä kylässä! Ravintolat, ruukkikylä ja sen käsityöliikkeet ovat ihanan tunnelmallisia ja olohuonemaisia. Ravintola Terhon tunnelma, pitsat ja toastit saavat minulta ison suosituksen. Suklaan ystävän kannattaa piipahtaa kahville Petris Chocolate nimiseen suklaakahvilaan ja Kyläleipurin leipomosta ja leipomoravintolasta saa herkullisia leipiä, makeita herkkuja ja artesaanipitsoja. Kylän on Teijon kansallispuiston läheisyydessä, joten alueelta löytyy hyvin myös ulkoilu- ja retkeilymahdollisuuksia.